Kuulumisia

Tänne kuuluu tällä hetkellä tosi hyvää, mun englantikin alkaa olla jo aika sujuvaa, harvoin tarvitsee miettiä, että mitä suustaan päästää. Tai noin ainakin kaikissa arkisissa jutuissa, koulusanasto onkin sitten asia erikseen.. Mutta siis puhuin juuri mun Rotary "kummin" kanssa puhelimessa ja se sanoi, ettei mun puheessa ole edes kovin suurta aksenttia enää. Eli siis jotain mennyt jo takaraivoon, tosin en kyllä tiiä, että uskonko ihan kaikkea mitä se sanoo :D

Olen ihan kauhuissani tästä ruokakulttuurista, enkä yhtään pidä Amerikkalaisesta ruoasta. Äskenkin meillä oli illallisena "French Bread", eli pannulla paistettua paahtoleipää kera vaahterasiirapin tai suolan ja voin. Eihän tuota voi kutsua edes ruoaksi, vai voiko?

-Tyypillisen Amerikkalaisen lounas:

Kerrosvoileipä, pieni pussi sipsejä, kämmenen kokoinen suklaakeksi ja tölkki limpparia.

Edellä mainittu lounas on siis sitä, mitä näkee koulussa tosi monella, mä kuitenkin tyydyn voileipään, myslipatukkaan ja veteen. En pystyisi juomaan limpparia ruoan kanssa, ainakaan joka päivä, yök. Nuoret saattavat usein juoda koulupäivän aikana 6-8 tölkkiä limskaa?! Ja sitten täällä vielä ihmetellään ja kummastellaan syitä liikalihavuuteen, haloo ! Mun mielestä Obama on oikeilla jäljillä, aikeena on luoda Yhdysvaltoihin limska-vero, jotta hinnat nousisivat ja kukaan ei enää haluaisi ostaa limskaa.

Tiia

P.S. Tämän ruokakulttuurishokki-purkautumisen jälkeen alankin pakkaamaan huomista varten. Lähden viettämään halloween viikonloppua muiden piirin vaihtareiden kanssa. (Halloween on virallisesti kahden viikon päästä, mutta me otetaankin varaslähtö).

Homecoming

Meillähän oli siis viime viikolla koulussa Homecoming, mulle ei oo vieläkään selvää, että miksi kyseistä juhlaa/tapahtumaa vietetään, mutta se liittyy jotenkin koulun jenkkifutis-joukkueeseen.

Viikon aikana meillä oli erilaisia teemapäiviä ja pukeutuminen sen mukaista... Alla on esimerkki maanantain tooga-päivästä. Itsehän en siis pukeutunut.






Perjantaina ennen suurta jalkapallopeliä oli Homecoming -paraati, jossa me vaihtarit oltiin mukana. Edustettiin siis koulun AFS-klubia. Paraatissa, ja myöhemmin pelissä oli jäätävän kylmä ilma ja tuulipuku oli aika huono pukeutumisvaihtoehto.

Lauantai-iltana koulussa järjestettiin Homecoming tanssit. Ennen tansseja me mentiin kavereiden kanssa Aimeen luo ja tilattiin ruokaa. Ruoan jälkeen otettiin edustavia ja niitä "vähemmän edustavia" kuvia.

Monen tunnin tanssimisen ja hyppimisen jälkeen jalat olivat.. miten sen nyt sanoisi, KIPEÄT ! Mullahan siis oli todella fiksu kenkävalinta: 10 sentin korot...

ihana kamala koulu

Olen käynyt koulua täällä reilun kuukauden ja voinkin sanoa, ettei täälläkään helpolla pääse. Ennen kuin koulu alkoi, mulla oli tosi helppo kuva jenkkilän koulunkäynti -mallista, mutta miten kävikään, mun oletukseni kääntyi päälaelleen heti ensimmäisen viikon jälkeen.

Kaikki uskottelee ja luulee, että jenkeissä on helppo koulusysteemi ja täällä on vaihtarinkin helppo saada hyviä arvosanoja. No, olenkin osittain samaa mieltä, opiskeltavat asiat itsessään ovat tosi helppoja (ainakin mä koen sen niin), mutta täällä koulusta saa tosi paljon läksyjä ja mä joudun vielä tekemään tuplatyön ymmärtämisen eteen. Suomessa lukion läksyt on yleensä pelkkää lukemista, tietty äidinkielessä pitää kirjoittaa esseitä, mutta siinä se. Toista on täällä, tulen koulusta kotiin noin kello kolmelta ja alan tekemään tehtäviä, kun lopetan, kello on kuusi tai seitsemän. Voin siis todeta, että mun koko vapaa-aika menee koulutehtävien tekemiseen. Tosin, tällä hetkellä se ei vielä haittaa, koska en harrasta mitään ja kaveritkin on töissä iltaisin, mutta piakkoin alkaa koulun hiihto tiimin harjoitukset... Harjoitukset alkavat siis suoraan koulun loputtua ja päättyvät kello seitsemän, miten ihmeessä mä teen läksyt sitten? Odotan kauhulla. Toivon todella, että mun kielitaito ehtii vielä kehittyä ja saan läksyt tehdyksi nopeammin.

High-school -ikäiset nuoret viettävät täällä siis suurimman osan vapaa-ajastaan töissä tai harrastuksissa sekä LÄKSYJÄ TEHDEN.

- Tiia

P.S. Keväällä mulla saattaa olla jo ihan päinvastainen mielipide tähän liittyen, mutta tällä hetkellä vielä totuttelen tähän kouluun ja näihin konkreettisiin tehtäviin. Toivoisin vain enemmän lukemista.

Mequon

Elikkäs nyt olisi luvassa toivepostaus tästä mun 'kaupungista'.

Asustelen siis Wisconsinissa, Mequon -nimisessä pikkukaupungissa. Kaupunki sijaitsee Michigan -järven rannalla. Asukkaita täällä on noin 25 ooo. Vaikka tätä paikkaa kutsutaankin kaupungiksi, niin alue on pääsääntöisesti maaseutua ja taajamaa. Jos siis haluaa tehdä ostoksia ja tarvitsee palveluja, niin on lähdettävä naapurikaupunkiin, Milwaukeehen. Milwaukee on suurinpiirtein Helsingin kokoinen kaupunki ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin Wisconsinin suurin.

Alapuolella on kuva Milwaukeesta:

Harley Davidson on lähtöisin Milwaukeesta, joten täällä moottoripyöräily on iso asia. Harrastus näkyy myös katukuvassa nahkatakkeina ja liehuvina letteinä.

Shoppailupäivä

Tänään meillä oli koulusta vapaata pyhäpäivän takia. Suuntasimmekin tyttöjen kanssa nenämme kohti ostoskeskusta ! Meillä oli tosi kiva päivä ja mukaan tarttui kasa vaatteita.

Lounasta söimme ehkä parhaassa ravintolassa (täällä) CheeseCake Factoryssa! Mun oma annos oli ainakin paras täällä tähän mennessä, tosin salaatti, mutta kuitenkin. Täällä on tosi surkeita ravintoloita, eikä Amerikkalaiset osaa tehdä edes hyvää ruokaa. Ei ihme, että perhe piti mun tekemiä lihapullia parhaimpana ruokana mitä ne on ikinä syöny... mun täytyy joskus muulloinkin tehdä suomalaista ruokaa, kuulemma.

Minä ja Kristine: (Kristine on siis vaihtari ja kotoisin Norjasta.)

Naoko ja Minä: (Naoko on myös vaihtari ja kotoisin Japanista.)

JÄRKYTYS

Okei, mulle on kerrottu, että Amerikassa on kaikki suurempaa ja hienompaa kuin missään muualla. Koin tänään kuitenkin aikamoisen shokin;

Olin menossa shoppailemaan mun host-äidin kanssa yhteen kauppakeskukseen ja... astuttiin sisään. Ensimmäinen näky oli valtavat joulukoristukset ja isot mainokset joulu alesta. Mun piti hieraista silmiä ja nipistää itseäni, että olin varma valveilla olostani. Mun host-äiti nauro mulle ja sano, että mun ilmeestä olis pitäny saada valokuva.

Kaupoissa on siis jo hetken pyöriny halloween -koristeita ja tavaroita, mutta että JOULU. Ei hyvänen aika. Jouluun on kuitenkin kolme kuukautta?! Mun mielestä tää on ihan älytöntä, ei kukaan halua juhlia Joulua kolmea kuukautta ennen itse juhlaa, ei ainakaan suomalaiset.

Huhhuh.

Tässä olis sitten vielä ryhmäkuva viime viikonlopulta.