Shoppailupäivä

Tänään meillä oli koulusta vapaata pyhäpäivän takia. Suuntasimmekin tyttöjen kanssa nenämme kohti ostoskeskusta ! Meillä oli tosi kiva päivä ja mukaan tarttui kasa vaatteita.

Lounasta söimme ehkä parhaassa ravintolassa (täällä) CheeseCake Factoryssa! Mun oma annos oli ainakin paras täällä tähän mennessä, tosin salaatti, mutta kuitenkin. Täällä on tosi surkeita ravintoloita, eikä Amerikkalaiset osaa tehdä edes hyvää ruokaa. Ei ihme, että perhe piti mun tekemiä lihapullia parhaimpana ruokana mitä ne on ikinä syöny... mun täytyy joskus muulloinkin tehdä suomalaista ruokaa, kuulemma.

Minä ja Kristine: (Kristine on siis vaihtari ja kotoisin Norjasta.)

Naoko ja Minä: (Naoko on myös vaihtari ja kotoisin Japanista.)

JÄRKYTYS

Okei, mulle on kerrottu, että Amerikassa on kaikki suurempaa ja hienompaa kuin missään muualla. Koin tänään kuitenkin aikamoisen shokin;

Olin menossa shoppailemaan mun host-äidin kanssa yhteen kauppakeskukseen ja... astuttiin sisään. Ensimmäinen näky oli valtavat joulukoristukset ja isot mainokset joulu alesta. Mun piti hieraista silmiä ja nipistää itseäni, että olin varma valveilla olostani. Mun host-äiti nauro mulle ja sano, että mun ilmeestä olis pitäny saada valokuva.

Kaupoissa on siis jo hetken pyöriny halloween -koristeita ja tavaroita, mutta että JOULU. Ei hyvänen aika. Jouluun on kuitenkin kolme kuukautta?! Mun mielestä tää on ihan älytöntä, ei kukaan halua juhlia Joulua kolmea kuukautta ennen itse juhlaa, ei ainakaan suomalaiset.

Huhhuh.

Tässä olis sitten vielä ryhmäkuva viime viikonlopulta.

Leirielämää

Olin viikonloppuna leireilemässä muiden Rotari -vaihtareiden kanssa. Ohjelmassa oli pääsääntöisesti orientaatiota ja sääntöjen läpi käymistä. Ohjaajat varottivatkin viikonlopun olevan 'tylsä', mutta mulla ainakin oli ihan mahtava viikonloppu ! Kaikki vaihtarit meidän piirissä on ihan mahtavia ja oli tosi mielenkiintoista tutustua moneen eri kulttuuriin.

Erityisesti Etelä-Amerikkalainen kulttuuri kolahti muhun. Tiesin kyllä jo aikaisemmin, kulttuurin olevan hyvin värikäs. Jotenkin viikonlopun aikana pääsin enemmän perille kulttuurista ja tajusin jotain, en edes tiedä mitä, mutta jotain uskomatonta se oli. Ihmisten iloisuus ja elämänhalu tarttui minuun ja haluan todella joskus matkustaa Brasiliaan, Chileen tai Meksikoon.

Hui, mulla lyö päässä vieläkin tyhjää tän 'kulttuuri-kokemuksen' jälkeen. En tiedä mitä ajattelisin, eikä mulla oo ees tarpeeks hyviä sanoja kertomaan siitä. Se pitää kokea itse.







Iltasin meillä oli leirinuotio, ja yläpuolella onkin kuva siitä. Nuotiolla me laulettiin unohtumattomia lauluja ja leikittiin kaikenlaisia leikkejä.

Kuvassa 'synttärisankarit'. Tää oli ehkä oudoin juttu koko viikonlopussa, elikkä lauantai iltana meillä oli Talent-show ja sen jälkeen minut, Nokulunga ja Nikholas pyydettiin eteen ja käskettiin sulkea silmät. No... olin ihan kauhuissani, että mitähän tässä nyt tapahtuu ja sitten tunsin jonkun mun päässä ja se siis oli toi hattu. Me saatiin lupa avata silmät ja meidän eessä oli kaks synttärikakkua ! Ihana yllätys, mutta hämmentäväksi tän teki se, että mun synttärit on heinäkuussa? :D Mitäpä sitä valittamaan, saatiin hyvää kakkua ja kaikilla oli hauskaa.

Takana on siis yksi parhaimmista viikonlopuista ehkä mun koko elämässä. Mulla oli koko leirin ajan sellainen tunne, että olisin tuntenut kaikki vaihtarit aiemmin ja olin tavallaan 'kotona' näiden ihmisten kanssa. Outo tunne, mutte luulen syyksi sen, että kaikki me ollaan tavallaan samanlaisia ja käydään läpi samanlaisia tunteita, kulttuurista ja kielestä riippumatta.

Jäin todella kaipaamaan näitä uusia ystäviä.

Sairastelua...

Kuten jo aikaisemmasta tekstistäni kävi ilmi, niin olen kipeä, ja mitä luultavimmin sikainfluenssassa. Tämä ei todellakaan ole mukava tauti, enkä toivo tätä kellekkään !

Mulla on koko ajan ollu ihan kamala olo, ainoa poikkeus on ollut tämä päivä, koska mulla ei ole ollut kuumetta, onneksi.

Olen tylsistynyt, nukkunut ja....

...ollut tietokoneella

... lukenut lehtiä

...katsonut netti-teeveetä

...syönyt kanakeittoa (ainakin yrittänyt)

... ollut lisää tietokoneella

...kuunnellut musiikkia.

Kuumepäivien parhaat kaverit !

Koulua ja flunssailua

Taas on vierähtänyt pitkä aika siitä, kun viimeksi tänne olen jotain kirjoitellut.

Koulua on siis kaksi viikkoa takana päin. Täällä koulu on mulle aika helppoa, ainoa ongelma on ollut matematiikka, koska valitsin ensin liian vaikean kurssin, jonka onneksi olen jo vaihtanut helpompaan.

Homestead (high school, jota käyn) on valtava; 1500 oppilasta. Se on aika paljon mulle, koska oon tottunu Langinkosken lukion n. 300 opiskelijaan? Kai tähänkin jossain vaiheessa tottuu.

Kuulostaa aika tönköltä, taidan jättää kirjoittamisen tämän päivän osalta tähän. Luovuus-katkokseen vaikuttaa luultavasti mun alkava nuha, oon tulossa kipeeks. Mun kurkku on älyttömän kipee ja imusolmukkeet turvonnu ehkä tomaatin kokosiks, toivon vaan, ettei tää oo sikainfluenssaa ;s

Hassuja juttuja ihmisten suusta:

Keski-ikäinen mies:

'Hey Tiia ! My last name is Mäkelä and I´m from Finland, but I can´t speak Finnish anymore.'


Opettaja ( Mr. Brown):

' Hi Tiia ! Where are you from?'
'I´m from Finland'
'That's nice, Which part o Finland? Is it near Oslo?'

Maantieto kymmenenkö?! :D En ees kehdannu sanoo et Oslo ei oo Suomessa.. :D

Ongelmia

Sain eilen kuulla, että oon ollu muka liian laiska osallistumaan mihinkään, mua ei kiinnosta mikään, en halua lähteä mihinkään ja vietän paljon aikaa tietokoneella.

Olen osallistunut kaikkeen mihin tämä perhe on pyytänyt ja aina kysynyt, että tarviiko apua esim. pyykeissä tai ruuanlaitossa. En ole edes kehdannut kieltäytyä, jos joku kysyy ruokakauppaan. Ja lähden aina mukaan, kun joku perheestä menee sadan metrin päähän ostamaan maissia (naapuritilalta). Mitä tietokoneeseen tulee, niin ensinnäkin 'isä' on töissä päivisin aamu kahdeksasta ilta kuuteen tai seitsemään, 'äidillä' on omat menot ja se työskentelee kotona tietokoneen kanssa. David on aamuisin 8-11 maastojuoksutreeneissä ja sen jälkeen menee kellariin, missä on sen tietokone -valtakunta. Kaikilla muilla on menonsa, joten mulla on tietokone, telkkari ja kävin kirjakaupassa ostamassa kirjoja sekä lehtiä, mitä luen. Kaveritkin useimmiten työskentelevät päivisin, joten..

Harrastuksista: Yritin todella päästä lentopallo joukkueeseen, enkä päässyt kuitenkaan. Mulla ei myöskään ollut mahdollisuutta siirtyä mihinkään muuhun after school -tiimiin, koska kaikilla oli ollu koeajat ja ne oli alkanut samalla viikolla. Kävin tutustumassa erääseen tanssistudioon, mutta se on ihan liian kallis, en varmasti maksa 250 dollaria kuussa neljästä tunnista hiphoppia.

Vielä tuosta osallistumisesta, olen kieltäytynyt tasan kaksi kertaa jostain, eka oli kun David kutsui ison kasan kavereitaan pelaamaan monopolia, ei kiinnostanut. Ja toinen kerta oli se, kun 'isä' pyysi minua pelaamaan pingistä, kello oli puoli yksitoista illalla ja olin tosi väsynyt, silloinkin kieltäydyin kohteliaasti ja selitin asian.

Kaikista naurettavinta tässä jutussa oli mun mielestä se, että kuulin asiasta äidiltäni Suomesta ! Isäntäperhe ei siis ole maininnut minulle siitä mitään ja mun mielestä näinkin 'pienestä' asiasta on tullut suuri katastrofi. Tämän asian olisi voinut helposti selvittää mun ja perheen välillä... Jenkit..

Mulle pitää myös antaa aikaa sopeutumiselle. Kulttuuri, ihmiset, elintavat ja perhe ovat kaikki ihan vieraita mulle. Olen yrittänyt ymmärtää perhettä ja sen tapoja, sen pitäisi mennä myös toisin päin, perheen pitäisi ainakin yrittää ymmärtää mua ja kuulostella tilannetta. Mikä tärkeintä, perheen pitäisi ensin puhua mulle, jos joku on pielessä. Ei ne voi olettaa, että tiedän kaiken jenkeistä ja että mut pystyy tunkemaan samaan muottiin niiden kanssa kolmen viikon täällä olon jälkeen..

Tänään oli tutustumispäivä koulussa ja huomenna on ensimmäinen virallinen koulupäivä, joten toivon, että asiat muuttuvat paremmiksi.